Nukketeatterikoulutuksen osaamistavoitteet ja opetussuunnitelma

Tämän blogin tarkoituksena on käsitellä neljän vuoden kestoisen nukketeatterikoulutuksen vuosittaisia osaamistavoitteita sekä opetussuunnitelman sisältöä ja rakennetta.


Tämä blogi on osa Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkekoulussa suorittamiani opettajan pedagogisia opintoja. Opintoihin kuuluu osana kehittämishankkeen suunnittelu, toteutus ja raportointi.
Omaksi kehittämishankeekseni olen valinnut nukketeatterikoulutuksen vuosittaisten osaamistavoitteiden ja opetussuunnitelman kuvailun, prosessoinnin ja suunnittelun yhdessä opiskelijoiden sekä muiden kiinnostuneiden kanssa tässä blogissa.

Blogi toimii kyseisten pohdintojen vapaamuotoisena foorumina, johon kaikki kiinnostuneet ja halukkaat voivat osallistua kommentoimaan ja keskustelemaan.


Yhteisen pohdintamme ja keskustelumme tavoitteena siis on suunnitelmallisten ja perusteltujen vuosittaisten osaamistavoitteiden luominen käytettäväksi sekä opetuksen suunnittelussa että opiskelijan oman kehittymisen ja oppimisen tukena.


Koulutuksen historian aikana on tehty kuusi opetussuunnitelmaa. Kaikkia niitä yhdistää enemmänkin hallinnollinen päämäärä kuin opetuksen sisällöllinen ja suunnitelmallinen päämäärä. Tämä johtunee resurssipulasta henkilöstön suhteen. Yksi ihminen on käytännössä ollut vastuussa opsin suunnittelusta ja kirjoittamisesta eikä resurssit ole riittäneet erittäinkin pitkäkestoiseen ja ulkopuoliselle vaikeaselkoiseen prosessiin.

Käytännössä järjestetyt kurssit eivät aina ole seuranneet suunniteltua logiikkaa, vaan resursseista ja opettajien saatavuudesta johtuen ovat vaihdelleet erittäin paljon. Tämä on "sekoittanut pakkaa" niin, että käytännön opetus on eriytynyt itse opetussuunnitelmasta. Tästähän seuraa sitten se, ettei kukaan ole oikein kärryillä mitä tapahtuu, miksi ja missä järjestyksessä.



Opetussuunnitelmatyössä ja käytäntöön viemisessä täytyy ottaa huomioon myös ns. piilo-opetussuunnitelma, joka vaikuttaa vahvasti oppimisympäristöön, opiskelijoiden motivaatioon, ammattietiikkaan ja asenteisiin.

Piilo-opetussuunnitelman kannalta huomioitavaa on:

- ammattietiikka: tavoitteena on yleisölle/yhteisölle tehtävän työn merkityksen ymmärtäminen
- oman ammattitaidon ja kehittymisen seurannan ja reflektoinnin kyky
- tavoitteellisuus ja oman tavoitteellisen toiminnan kehitys
- yksilönä kasvaminen ja kehittyminen
- erilaisuuden ymmärtäminen ja kanssaeläminen globaalistuvassa yhteiskunnassa




Kysymyksenä on miten näihin voi vaikuttaa käytännön työssä?
Opettajien asenteet ja käytännöt, lukujärjestyksen selkeys, aikataulujen pitävyys, informaation jakaminen, kollegiaalisuus, tavoitteellisuus eri projekteissa ja opiskelijatöissä, tilakysymykset ( eli niiden vähyys), yhteistyömahdollisuuksien helpottaminen, opettajien ajankäytön resurssointi opiskelijan työn tukemiseen etc?




Tämän hetkisen työmme tavoitteena on siis rakentaa opetussuunnitelmasta, lukujärjestyksestä ja opettajien rekrytoinnista vastaaville opettajille sekä koulua käyville opiskelijoille selkeästi etenevä, tavoitteellinen kokonaisuus. Molemmille osapuolille pitäisi olla selvää mitkä ovat koko koulutuksen ja lukuvuosien tavoitteet.


Tällä hetkellä opiskelevien vuosikurssien 0509, 0711 ja 0812 antama opiskelijapalaute antaa vahvan signaalin opetuksen organisoimattomuudesta, opetussuunnitelman selkiytymättömyydestä sekä kysymyksiä vaadittavista osaamistavoitteista ja niiden arvioinnista. Tätä pyritään nyt korjaamaan tavoitteellisella ja suunnitelmallisella toiminnalla, jossa tämä foorumi toimii yhtenä voimakkaasti vaikuttavana osana.


---------------------------------------------------------------------------------------------------


Opetussuunnitelman rakennetta ja tämän hetkisiä suunnitelmia:


Koulutus rakentuu perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä.


Perusopinnot sisältävät:

1. opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu
2. suomen kieli ja viestintä
3. toinen kotimainen kieli
4. vieras kieli
5. taiteen filosofia ja historia
   
6. menetelmä- ja kehittämisopinnot
   

Kyseiset opinnot ovat kaikille pakollisia ja ne toteutetaan mahdollisesti yhdessä muiden opiskelijaryhmien kanssa.


Ammattiopinnot tämän hetkisen suunnitelman mukaan jaetaan seuraaviin ryhmiin:

1. oma ilmaisu
2. visuaaliset taidot
3. teatteritekniikka
4. esitystoiminta
5. teoria
6. työpajat
7. vapaasti valittavat opinnot
   
8. harjoittelu
9. opinnäytetyö
   

Vuosittain etenevä kokonaisuus muodostuisi seuraavasti:


1.vuosi

oma ilmaisu:

• nukenkäsittelyn perusteet. Opiskelija oppii nukenkäsittelyn peruskäsitteet: fokus, vastaliike, aksentit, tila, rytmi, liioittelu, liikkeen jaksottaminen, oman kehon käytön ekonomisuus,
  
• liike: tanssi, rytmiikka. Oman kehon näyttämöllinen käyttö
• näyttelijäntyö: näyttelijäntyön perusteet
  
• äänenhuolto: äänenkäytön perusteet

visuaaliset taidot:

• nukenrakennus: perusmateriaalien käyttö nukenrakennuksessa, tekninen suunnitelma. Nukkehahmon / - jen rakennus vaadittavaan soolotyöhön ja sekä kolmannen vuosikurssin "Ooppera"-tehtävänantoon.
• anatomia: ihmiskehon mittasuhteet, luusto ja lihakset

teatteritekniikka:

• valosuunnittelun perusteet

esitystoiminta:

• sooloesitys: opiskelija valmistaa 10 min. kestoisen nukketeatteriesityksen soolotyönä.
• osallistuminen kolmannen vuosikurssin "Ooppera"- tehtävään nukenkäsittelijänä /- näyttelijänä.

teoria:

• nukketeatterihistorian perusteet
• suomen kieli ja viestintä: integroidaan mahdollisesti nukketeatterihistoriaan - essee/tutkielma.
• toinen kotimainen kieli: ruotsi
• dramaturgian perusteet
  

työpajat:

• lukuvuoden aikana 2-4 yhden - neljän viikon kestoista työpajaa, aiheina nukenkäsittely ja nukenrakennus.
  

Osaamistavoitteet yleisesti:

• nukenkäsittelyn perusteiden hallinta ja terminologian ymmärtäminen
  
• oman kehon ja äänen käytön perusteet näyttämötyössä
• nukenrakennuksen perusmateriaalien käyttö, teknisen suunnitelman teko, ihmiskehon perusanatomian tuntemus, väh. kahden nuken rakennus ensimmäisen vuoden aikana
• valosuunnittelun perusteiden hallinta: sähkötyöt, valaisimet, sijoittelu, valosuunnittelu
• sooloesityksen suunnittelu, harjoittelu ja esitykset
  
• nukenkäsittelyn ja muun näyttämötyön perusteiden hallinta osoitetaan "Ooppera"-tehtävässä.
• nukketeatterihistorian, dramaturgian, suomen ja ruotsin kielten perusteiden osaaminen
• työpajoissa tapahtuva osaaminen: ryhmässä toimiminen, oman osaamisen kehityksen reflektointi, esityksen suunnittelun ja harjoittelun prosessin ymmärtäminen.
  

2.vuosi

oma ilmaisu:

• nukenkäsittelyn syventävä jakso: Opiskelija oppii nukenkäsittelyn peruskäsitteiden (fokus, vastaliike, aksentit, tila, rytmi, liioittelu, liikkeen jaksottaminen, oman kehon käytön ekonomisuus) käytön sovellukset näyttämötyössä. Hahmoanalyysi ja käytännön harjoittelu.
  
• liike: tanssi, rytmiikka. Oman kehon näyttämöllinen käyttö
• näyttelijäntyö: näyttelijäntyön perusteet
  
• äänenhuolto: äänenkäytön perusteet

visuaaliset taidot:

• nukenrakennus: valittu tekniikka esim. bunraku. materiaalina puu. Nukkehahmon / - jen rakennus vaadittavaan parityöhön ja sekä neljännen vuosikurssin taiteellisiin opinnäytetöihin.
  
• kuvanveisto: perusmateriaalien työstö ja muotoilu.
  

teatteritekniikka:

• valosuunnittelun syventävä osio: valosuunnitelma parityöhön.
• äänisuunnittelun perusteet:
  

esitystoiminta:

• parityö: opiskelija valmistaa nukketeatteriesityksen yhteistyössä toisen taidealan opiskelijan kanssa.
  
• osallistuminen neljännen vuosikurssin taiteellisiin opinnäytetöihin nukenkäsittelijänä /- näyttelijänä.

teoria:

• nukketeatterihistorian jatkokurssi
  
• vieras kieli
  
• taiteen filosofia ja historia
• opinnäytetyöseminaari: osallistuminen neljännen vuosikurssien esitysten ohjaussuunnitelmaseminaareihin.
• dramaturgian syventävä osio
  

työpajat:

• lukuvuoden aikana 2-4 yhden - neljän viikon kestoista työpajaa, aiheina nukenkäsittely ja nukenrakennus.
  

Osaamistavoitteet yleisesti:

• nukenkäsittelyn perusteiden käyttö esitysharjoituksissa
  
• oman kehon ja äänen käyttö näyttämötyössä
• eri materiaalien tuntemus ja sovellukset nukenrakennuksessa, eri nivelratkaisut, puun työstö, teknisen suunnitelman käyttö.
  
• äänisuunnittelun perusteet teatteriesityksen suunnittelussa
  
• nukenkäsittelyn ja muun näyttämötyön perusteiden hallinta ja soveltamisen kyky osoitetaan parityössä ja taiteellisissa opinnäytetöissä.
• nukketeatterihistorian, dramaturgian, taiteen historian ja filosofian, vieraan kielen (englanti) hallinta.
• opinnäytetyöseminaarissa esityssuunnittelussa vaadittujen osa-alueiden ymmärtäminen.
  
• työpajoissa tapahtuva osaaminen: ryhmässä toimiminen, oman osaamisen kehityksen reflektointi, esityksen suunnittelun ja harjoittelun prosessin ymmärtäminen.
  

3.vuosi


oma ilmaisu:

• miimin perusteet
  
• akrobatian perusteet
  
• naamioteatteri
  

visuaaliset taidot:

• elävän mallin piirustus ja maalaus nukenrakennuksen tukena
• materiaalioppi
• väriopin perusteet

teatteritekniikka:

• valosuunnittelu "Ooppera"-tehtävään
  
• lavastuksen perusteet
  

esitystoiminta:

• "Ooppera"-tehtävänannon mukainen nukketeatteriesityksen ohjaus. Kesto 20 min.
  

teoria:

• nukketeatteriteorian perusteet
  
• menetelmä- ja kehittämisopinnot
• opinnäytetyöseminaari: alustavat opinnäytetöiden suunnitelmat ja käsittely pienryhmissä
  

työpajat:

• lukuvuoden aikana 2-4 yhden - neljän viikon kestoista työpajaa, aiheina nukenkäsittely ja nukenrakennus.
  

Osaamistavoitteet yleisesti:

• miimin ja akrobatian perusteiden hallinta
  
• naamioteatterin tuntemus
  
• ihmiskehon mittasuhteiden osaaminen elävän mallin piirtämisessä sekä perustiedot materiaali- ja väriopista.
  
• lavastussuunnittelun perusteet
  
• esityssuunnittelun hallintaa osoitetaan "Ooppera" -tehtävässä
  
• nukketeatteriteorian, menetelmä- ja kehittämisopintojen kautta hallitaan alan teoreettinen perusta
  
• oman ammatillisen kehityksen todentaminen ja reflektointi opinnäytetyöseminaarissa
  
• työpajoissa tapahtuva osaaminen: ryhmässä toimiminen, oman osaamisen kehityksen reflektointi, esityksen suunnittelun ja harjoittelun prosessin ymmärtäminen.
  

4. vuosi


teoria:

• opinnäytetyöseminaari: opinnäytetöiden ohjaussuunnitelmat ja käsittely pienryhmissä
  

työpajat:

• työpaja aiheena nukketeatteriesityksen ohjaaminen
  

harjoittelu

• opiskelija suorittaa 30 opintopisteen laajuisen työharjoittelun ennakkoon sovitulla tavalla
  

opinnäytetyö

• taiteellinen opinnäytetyö: nukketeatteriesityksen ohjaus, kesto 30 min.
• kirjallinen opinnäytetyö. Laajuus 25 sivua.

Osaamistavoitteet yleisesti:

• opiskelija oppii suuntaamaan ammatillista osaamistaan valitulle ammattialueelle tiedostaen omia ammatillisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan.
• opinnäytetyössä todennetaan esityssuunnitteluosaaminen - lähdeaineiston käyttö, kokonaisuuden hallinta ja nukketeatterin eri osa-alueiden soveltava osaaminen.
  

Lopuksi lainaan Oulun ja Kuopion yliopistojen koordinoimaa ja opetusministeriön rahoittamaa valtakunnallista w5w-hanketta, jossa käsitellään osaamistavoitteita:


Opetussuunnitelmiin sisältyvät tavoitteet tulee laatia ns. osaamistavoitteina (learning outcomes) vähintään opintojaksojen ja mielellään myös opintokokonaisuuksien tasolla. Osaamistavoitteet kuvaavat lyhyesti, mitä opiskelijan odotetaan tietävän, ymmärtävän tai pystyvän tekemään oppimisjakson lopussa saadakseen hyväksytyn arvosanan. Osaamistavoitteet ovat selkeitä ja yksinkertaisesti ilmaistuja, ja niiden täytyy olla saavutettavissa ja arvioitavissa.

Osaamistavoitteet (learning outcomes) kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan osaavan opintojakson tai -kokonaisuuden suoritettuaan. Pyrkimyksenä on kuvata, mitä oppija tietää, ymmärtää tai kykenee tekemään oppimisen tuloksena. Osaamistavoitteet kuvaavat tavoiteltavaa tulosta. Osaamistavoitteet voidaan ilmaista tietoina, taitoina ja asenteina. Osaamistavoitteet täytyy ilmaista selkeästi ja yksinkertaisesti. Niiden täytyy olla opiskelijoiden saavutettavissa ja niiden toteutumista on kyettävä arvioimaan.

Osaamistavoite kertoo sekä opettajalle että opiskelijalle, millaista oppimista opiskelijan täytyy tavoitella opintojakson tai -kokonaisuuden aikana. Esimerkiksi opintokokonaisuuksien osaamistavoitteet voivat alkaa: ”Opintokokonaisuuden suorittanut opiskelija osaa:” ja opintojakson osaamistavoitteet voivat alkaa: ”Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:”.

Opintojakson tai -kokonaisuuden tavoitteita määriteltäessä käytetään usein vain opettajan näkökulmaa. Opiskelijoille kerrotaan opintojakson tai -kokonaisuuden opetustavoite, eli mitä opintojaksolla tapahtuu opettajan näkökulmasta. Opintojakson opetustavoite voi olla esimerkiksi:
•
”Opiskelija perehdytetään asynkronisten ja synkronisten tosiopiirien suunnitteluun ja arkkitehtuuritason rakennelohkoihin.”
•
”Opiskelijalle tarjotaan yleisjohdanto 1900-luvun sosiotosiologian historiaan.”
5
Opiskelijoille annetaan myös usein tietoa pelkästään opintojakson otsikkotason sisällöstä, ei lainkaan jakson tavoitteista. Opintojakson sisältö voi olla kuvattuna luetteloina tai fraaseina, esimerkiksi:
•
”Asynkronisten ja synkronisten tosiopiirien suunnittelu, arkkitehtuuritason rakennelohkot”
•
”Sosiotosiologian 1900-luvun historia”

Opettajakeskeisten lähestymistapojen ongelmana on se, että opiskelijalle ei tule selkeätä käsitystä siitä, mitä hänen tulee osata suorittaakseen opintojakson hyväksytysti.
Osaamistavoitteet antavat kuvan siitä, mitä oppijan odotetaan oppivan ja miten oppijan odotetaan tämän todistavan. Osaamistavoitteet ovat siis opiskelijan kannalta tarkempia ja läpinäkyvämpiä kuin opintojakson opetustavoitteet tai pelkkä sisältökuvaus.
Osaamistavoitteet voidaan kirjoittaa edellisissä tapauksissa esimerkiksi seuraavaan muotoon:
•
”Opintojakson jälkeen opiskelija osaa määritellä asynkronisten ja synkronisten tosiopiirien suunnittelun perusperiaatteet. Niiden perusteella opiskelija osaa luokitella arkkitehtuuritason rakennelohkoja sekä analysoida niitä.”
•
”Opintojakson jälkeen opiskelija osaa nimetä ja kuvata 1900-luvun sosiotosiologian historian tärkeimpiä tapahtumia sekä selittää keskeisimpiä asiayhteyksiä.”
Osaamistavoitteiden laatimisessa on kyse siitä, että opettajan tulee ajatella aineen opettamisen sijasta opiskelijoiden oppimista. Kyse on siis näkökulman muutoksesta opiskelijakeskeisemmäksi.

(W5W: http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/julkaisut/w5w-osaamistavoitteet.pdf)



Jokaisen opiskellun vuoden jälkeen pitäisi opiskelijalle jäädä selkeä näkemys vuoden aikana opitusta. Opiskelija kykenee itse suunnittelemaan ja reflektoimaan omaa oppimistaan.

Opettajisto tietää lukuvuoden ja -kauden tärkeimmät painopisteet ja priorisoinnit opetuksessa ja opetuksen suunnittelussa.
Ei ristikkäisyyksiä, ei jatkuvaa tiedonkulun ongelmista johtuvaa epätietoisuutta, kaikki työskentelevät saman päämäärän saavuttamiseksi. Tämä poistaisi hyvin vähillä resursseilla toimivien opettajien omaa epätietoisuutta ja "improvisaatiota" koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.




2010-2014 opetussuunnitelmaan on sisällytettävä ns. toteuttamissuunnitelmat, jotka kuvaavat jokaisen kurssin / opintojakson yksityiskohtaiset sisällöt ja tavoitteet. Hyvin toteutuessaan tämä nivoo koko koulutuskokonaisuuden yhteen ja antaa syvällisen informaation opiskelijoille tapahtuvasta "oppimispolusta". Meidän tapauksessamme ongelmaksi muodostuu vakituisen opettajiston vähyys. Kaikille kyseisille kursseille ei löydy vakituista tai edes säännöllistä opettajaa, joten joudumme vajavaisin tiedoin kirjoittamaan kyseisten opettajien puolesta tuon toteuttamissuunnitelman, jota sitten kutsutaan joku orjallisesti noudattamaan. Ehkä tähän ajan myötä löytyy jokin ratkaisu.